Menin hurahtamaan jokin aika sitten totaalisesti John Carteriin - tuohon Edgar Rice Burroughsin luomaan avaruus-Tarzaniin. Ehkä asiaan vaikutti hieman myös se, että olin sitä ennen lukenut innolla joitakin Jules Vernen sekä H. G. Wellsin romaaneja. 1800-luvun seikkalufantasiaa parhaimmillaan...
John Carter on etelävaltiolainen herrasmies ja lisäksi kova pyssysankari sekä miekkamies. Joka ihme kyllä osaa arvostaa kunnon soturia oli tämä ihonväriltään sitten musta, punainen tai jopa vihreä. Perin edistyksellistä tuohon maailmanaikaan, sanon minä!
Ja kun hommasta lopulta saatiin se leffakin aikaiseksi - vuosisadan viiveellä tosin - heräsi kauan kadoksissa ollut, 12-vuotias pikkupoika sisälläni. En kieltämättä voi sietää nykyisin tehtailtavia ja 17-vuotiaita tyttöjä kosiskelevia massatuotteita; mutta kun kyseessä on vanha kunnon, rehellinen poikienviihde, niin olen kyllä myyty. Viime vuonna sitä tarjosi mm. uusin Tron, sitä ennen Avatar ja viimeisimpänä Tintin seikkailut.
Kirjat ovat hyvää keskiarvoa (ehkä jopa vähän leffaa parempia). Niiden suomennos on toisaalta aivan karmeaa työtä - tyopja vilisee niin paljon, että tuntuu ihmeelliseltä, ettei kukaan ole jaksanut niitä oikolukea. Kannet ovat kuitenkin sen verran makeannäköiset, että niihin on helppo kirjastossa kautta kirjakaupassa tarttua. Koska tätä saa taas lisää?
John Carter 3D (2012)
****
JC: Marsin sankari
****
JC: Marsin jumalat
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti