Tällä kertaa tulee kenties hieman kummallinen rinnastus, kun puhutaan musiikista. Aion nimittäin esitellä pari kappaletta, joilla ei luulisi olevan mitään yhteistä, mutta jotka itselläni ainakin toimivat saumattomasti yhteen. Huomasin sen eilisiltana suurinpiirtein puoli kahden aikaan aamuyöstä, kun toistin ja toistin kyseisiä biisejä - oli minulla sentään kuulokkeet!
Jostain kumman syystä PMMP:n Joutsenista on tullut itselleni eräänlainen "anti-masennus anthem" - ja vielä perin kesäinen sellainen. En tiedä, miksi juuri nyt tämä kipale niin koskettaa itseäni. Siinä kun lauletaan lumesta, roudasta sekä jäätyvistä joutsenista, joita ei luulisi ainakaan ihan heti näkevänsä ikkunasta katsoessaan. Ehkä se on se sisäinen maailma, joka on jäässä; ja joka nyt vihdoin kesän tultua sulaa. En tiedä, hieno biisi kylläkin: kenties parasta suomipoppia, jota on maassamme koskaan tehty.
Toinen tuskin tulee kenellekään blogia aiemmin seuranneelle yllätyksenä. Kyseessä on tietenkin ah, niin ihanan Loreenin Euphoria. En vain pääse yli siitä, että rakastan tätä biisiä. Kyllä, kuulitte oikein, olen rakastunut tähän kappaleeseen! Sekunnilleen kolmeen minuuttiin on tiivistettynä kaikki se kauneus, jota ympärilläni nykyään on. Sanat kaiketi kertovat rakastumisesta johonkin henkilöön, mutta mielestäni se voisi aivan yhtä hyvin käsitellä myös rakastumista elämään. "Hei hei, mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti