Myönnän joskus provosoivani ihan tarkoituksellisesti:
Tänään esim. väitin tunnilla, että Keats on runouden huippu eikä hänen jälkeensä ole tullut mitään uutta. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa; onhan meillä sentään sekä Eliot että Ginsberg.
Mutta se on vain sama asia, kun joku sanoo puhekuplien sekä kaikkitietävän kertojan olevan passé sarjakuvissa. Hitto, jos se minusta olisi kiinni, niin sarjiksissa teksti kulkisi vielä kuvien alla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti