Satuin tänään jostain kumman syystä katsomaan putkeen HBO:n tuottaman dokumentin Lady Gagan viimeisimmästä kiertueesta Monster Ball Tourista sekä heti perään keikan Kate Bushin ensimmäiseltä kiertueelta. Edellinen oli kuvattu Madison Square Gardenissa ja jälkimmäinen taas Hammersmith Odeonissa. Eikä konserteilla ollut ikäeroa kuin tuollaiset kolme vuosikymmentä.
Tuota Gagaahan olin itsekin joskus viime vuonna todistamassa ja eipä siitä kauan aikaa ole, kun Yle sen meidän kaikkien pikku monstereiden iloksi lähetti. Bushia varten ei myöskään tarvinnut kääntyä kämäisten VHS-kasettien puoleen, sillä kiitos internetin ihmemaan, pystyin katsomaan sen suoraan kotikoneeltani. Thank you, YouTube! Joku voisi kysyä, mitä ihmeen tekemistä Lady Gagalla on Kate Bushin kanssa - no, enemmän kuin arvaattekaan.
Molempia artisteja näyttää vaivaavan se tosiseikka, että pelkkä musan esittäminen ei yksinkertaisesti vain riitä. Joten kummankin esitys oli pikemminkin musiikin ja teatterin yhdistelmää. Siinä missä Ladyn Monster Ball -kiertua lähenteli kybermusikaalia tavallisen konsertin sijaan, oli Katen keikka jo käytännöllisesti katsoen performanssitaidetta. Voisin kuvitella, että jos olisin tuota jälkimmäistä 70-luvulla käynyt todistamassa, niin olisi aika jännä olo ollut jälkeenpäin.
Ja kuten jokainen varmaan tietää, Kate Bush lopetti siis keikkailunsa yhteen ainoaan kertaan. Sen jälkeen hän keskittyi enemmän tai vähemmän musavideoiden tehtailuun. Ja kas kummaa, myös Lady Gagan musiikkia leimaa vahva visuaalisuus. Vaikka en paremmin asiasta tiedäkään, voisin kuvitella kumpaisenkin miettineen myös näitä kuvallisia puolia ihan jo kappaleita kirjoittaessaan. Niin, ja vaikka Jersey Shore onkin tappanut MTV:n, ovat videot onneksi nykyisin löytäneet tiensä nettiin.
Olisi vaikea varmasti väittää, että Kate Bush ei olisi Taiteilija isolla alkukirjaimella. Mutta Lady Gagaa voisi jo pitää itse Taiteena. Siitä kuitenkin lisää jokin toinen kerta... Good night and good luck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti