Sain tuossa juuri äskettäin luettua toisen osan puolalaista fantasiasaagaa, joka kertoo noituri Geraltista. Koska kirjailijan nimi on puolaa ja hieman liian vaikea muistaa ulkoa, niin kehoitan kaikkia teitä pikku fantsunörttejä kääntymään Googlen puoleen. Osahan varmaankin on tutustunut kyseiseen sarjaan aivan ensimmäiseksi pelien muodossa, joista on tainnut jo muodostua jonkinsortin käsite pelipiireissä (mutta itse tosin olen päässyt nauttimaan vasta vain kirjoista).
Oliko se Picasson Pablo, joka kerran sanoi jotenkin niin, että "huonot taiteilijat lainaavat, hyvät varastavat". Noh, tämä ei voisi kyseisen kirjailijan kohdalla pitää paremmin paikkaansa. Enkä väitä Andrzej Sapkowskia - tulihan se sieltä - varkaaksi, mutta kyllä hän aika samoille vesille on vieheensä heittänyt kuin myös valtaosa maailman muista fantasiakirjailijoista. Ja ei siinä mitään; kyllähän kliseitä saa käyttää hyväkseen, kunhan vain valitsee niistä ne kaikista käyttökelpoisimmat sekä elinvoimaisimmat.
Ja juuri niinhän Sapkowski on tehnytkin... Löytyy lohikäärmettä, miekkoja ja magiaa. Lisäksi kääpiöitä, haltioita sekä hobitteja(!) - tosin kaikki nämä eri nimillä. Olikohan se Neil Gaiman, joka joskus sanoi, että on kummalista, että genre, jonka pitäisi olla se kaikista mielikuvituksellisin, onkin sitä kaikkein vähiten. Kirjallisesti Puolan Tolkien on kyllä parempaa keskitasoa - ei siis mitään päätä huimaavaa proosataituruutta - mutta ajaa kuitenkin asiansa valitussa lajityypissä.
Pidän kuitenkin edelleen sarjan ensimmäistä osaa Viimeistä toivomusta laadukkaampana jälkenä, mutta ei Kohtalon miekkakaan huono ole. Lisää sitä samaa, joten jos tykkäsit ekasta osasta, niin tuskin tulet pettymään toiseenkaan. Ja eikö se olekin fantasiakirjallisuuden tärkein tehtävä: Palata aina vain uudestaan ja uudestaan takaisin sinne Keski - öö - maahan, vai mikä se nyt olikaan kyseisessä tapauksessa?
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti